Siirry sisältöön

10 asiaa, jotka sinun tulisi tietää rakennusalasta

Rakennusteollisuus

Rakennusteollisuus tarkoittaa kaikkia niitä teollisuuden sektoreita, jotka rakentavat rakennuksia tai tuottavat rakennusalan tuotteita ja materiaaleja. Rakennusteollisuuden eri toimialoja ovat tekninen urakointi, pinta- ja infratoimiala, tuoteteollisuus ja – ehkä yleisesti tunnetuin – talonrakennus.

Rakennusteollisuus on melko tuore raskaan teollisuuden ala, sillä vaikka ihminen on rakentanut erilaisia asumuksia esihistoriallisista ajoista asti, on meillä ollut teollisin menetelmin toteutettua rakennusliiketoimintaa vasta noin runsaan vuosisadan verran. Rakentamisen teollistuminen vaati pääomaa ja markkinoita, joita ei ollut ennen 1800-lukua. 1900-luvulla rakennusmateriaalien ja tuotantomenetelmien kehittyminen sekä kansainvälistyminen vaikuttivat omalta osaltaan rakennusteollisuuden kasvuun.

1. Suomalaisen rakennusteollisuuden takana asuntopula ja kaupungistuminen

Suomalainen rakennusteollisuus kehittyi aimo harppauksin sotien jälkeen, olihan koko maan väestöstä yli 11 % ilman asuntoa. Kaupungistuminen alkoi toden teolla 1960-luvulla. Teollistuminen loi yhä uusia työpaikkoja kaupunkeihin, joihin virtasi väkeä maalta. Lähiöihin piti saada nopeasti lisää asuntoja ja liiketiloja. Tämä kaikki vaati teollista toimintatapaa myös rakennusurakoinnilta. Nopeasti valmistuvat, teollisesti esivalmistetut betonikerrostalot olivat ratkaisu asuntopulaan. Uudempi innovaatio ovat valmistalopaketit. Ei muuta kuin tilausta sisään ja kontti varastoksi – uusi talo on pian valmis!

2. Harmaa talous yhä iso ongelma

Rakennusteollisuuden työnantajia epäillään toisinaan kartelleista, joilla pyritään säätelemään hintojen kehitystä, mutta harmaa talous on ehkä vielä suurempi ongelma. Työntekijöille on tavattu maksaa palkat pimeänä, eli niistä ei ole tilitetty veroja. Pitkät aliurakoitsijaketjut ovat tehneet pimeän työn teettämisen melko helpoksi, siksi aliurakoitsijoiden toimintaa ja rakennustyömailla liikkuvien työntekijöiden henkilöllisyyttä onkin ruvettu seuraamaan tarkemmin.

3. Naisia on rakennusalalla hyvin vähän

Rakennusalan työntekijät
Rakennusala on hyvin miesvoittoinen toimiala.

Rakennusala on hyvin miesvoittoinen toimiala. Suurilla rakennusteollisuuden toiminoilla on töissä huomattavan vähän naisia – vain noin 10–16 % työntekijöistä on naisia.

4. Rakennusalan kansantaloudellinen merkitys

Rakennusalan kansantaloudellinen merkitys on yllättävän suuri, sillä erilaiset rakennukset muodostavat yli 50 % Suomen kansallisvarallisuudesta.

5. Rakennusalalla on hyvät työmahdollisuudet

Rakennustyömaille on suhteellisen helppo työllistyä, ja esimerkiksi maarakentajista sekä yhdyskuntatekniikan insinööreistä ja rakennusmestareista on jopa pulaa. Rakennusalalla tarvitaan kädentaitoja, työvälineiden ja koneiden käyttötaitoa sekä hyvää kuntoa. Jos omaa nämä ominaisuudet, on valmis oppimaan uutta ja kykenee työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmässä, kannattaa kokeilla onneaan työnhaussa.

On totta, että rakennusala on suhdanneherkkä työllistäjä, eli maailmantalouden lasku- ja noususuhdanteilla on iso vaikutus alan työllisyystilanteeseen. Lähivuosina on kuitenkin jäämässä eläkkeelle paljon rakennusalan ammattilaisia, joiden tilalle tarvitaan uusia, alan ammatillisen koulutuksen hankkineita työntekijöitä.

6. Rakennusalalla voi opiskella ammattikoulussa tai ammattikorkeakoulussa

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa eli ammattikouluissa voi suorittaa rakennusalan, pintakäsittelyalan, sähkö- ja automaatioalan tai puuteollisuuden perustutkinnon. Varsinkin aikuisopiskelijoille ja ammatinvaihtajille sopinee näyttötutkintona suoritettava perustutkinto. Myös oppisopimuskoulutus on hyvä ja suosittu vaihtoehto.

Rakennustekniikkaa ja esimerkiksi puu-, talo- ja sähkötekniikkaa voi opiskella ammattikorkeakouluissa. Yliopistossakin voi suuntautua rakennusalalle hakemalla opiskelemaan rakennus-, materiaali-, sähkö- tai puunjalostustekniikkaa tai vaikka arkkitehtuuria.

7. Työn tuottavuus ei ole kasvanut 40 vuodessa

Rakennusalalla työn tuottavuus on jämähtänyt sille tasolle, millä se oli 1970-luvulla. Yhtenä työn tuottavuuden kasvua estävänä tekijänä on pidetty sitä, että rakennusurakoissa on mukana suunnittelijoita, useita urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita, ja kaikki tämä johtaa helposti riitelyyn. Hyvä esimerkki siitä, mitä syntyy yhteisten tavoitteiden ja vuoropuhelun puuttuessa, on Länsimetro.

8. Rakennusalalla tapahtuneet työtapaturmat jyrkässä laskussa

Rakennusalalla tapahtunut kehitys on erittäin positiivinen. Vakavat ja kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat olleet jo vuosikausien ajan jyrkässä laskussa. Nolla tapaturmaa vuodessa -tavoitetta pidetään erittäin todennäköisenä jo lähitulevaisuudessa. Useimmat tapaturmat liittyvät sormiin ja muualla käsien alueelle. Toiseksi eniten vammoja osuu päähän. Yleisin työtapaturma liittyy paikasta toiseen siirtymiseen, eli liukastumiseen tai putoamiseen.

9. Asbestia on rakennuksissa edelleen

Asbestia ei ole rakennuksissa, mitkä on rakennettu vuoden 1994 jälkeen, mutta sitä vanhemmissa asbestia tavataan yllättävän paljon – sitä on jopa 2,2 miljoonassa suomalaisessa kodissa. Asbestipöly on hengitettynä erittäin vaarallista – noin tuhat ihmistä sairastuu vuodessa asbestin vuoksi. 

10. Insinööri tienaa hyvin rakennusalalla

Jos aiot lukea itsesi insinööriksi, kannattaa suuntautua rakennusteollisuuteen – siellä keskiarvopalkka on jopa 5100 euroa kuussa, kun taas palvelualalla asiantuntijatehtävissä työskentelevä insinööri saa ”vain” noin 3900 euroa.